Ehkä maailman pirullisin sairaus, ja melkeenpä yleisin meillä pupujusseilla :( Täpsyllä, ja vissiin Taavillaki, oli pasteurella eikä se ollu kivaa kateltavaa. Pasteurella on siis sellanen bakteeri, joka on suurimmalla osalla meistä jänöistä. Osalla se sitten aktivoituu, ja sitte puhkee typerät oireet, jotka voi olla hyvin moninaiset. Usein ton puhkeamisen voi laukasta stressi, huono hygienia häkissä, yleiskunnon lasku ja joku muu sairaus. Pasteurellaa sairastavan puppelon on mahdollista elää joko täysin normaalia elämää, vähän normaalia elämää ajottaisten antibioottien säestämänä, tai sitten pasteurella vie kanin mennessään. Harmillisen usein kuitenki toi ääliö-pasteurella vie mennessään myöhäisen havaitsemisen takia. Pasteurella voi ilmetä:

Suurin osa kaneleitten hengitystiesairauksista johtuu tästä pirulaisesta eli pasteurellasta. Oireta pasteurellan aiheuttamasta hengitystietulehduksesta on esimerkiks nuha, aivastelu, yskiminen ja silmien vuoto. Taavilla hengitystietulehdus havaittiin, ku se alko aivasteleen valkosia, kiinteitä limakökkäreitä. Usein väki sanoo, että kirkas erite on normaalia, ja samea/valkonen bakteerin aiheuttamaa.

Paiseet on erittäin kivulaita kaneleille, ja Täpsykin näistä joutu kärsimään. Usein nää paiseet tulee alaleuan alle, mutta niitä voi olla muuallaki kanelin kehossa. Usein nää paiseet yhdistetään hammasongelmiin, niinku esimerkiks purentavikoihin tai hammaspiikkeihin. Paiseissa oleva mömmö on tosi paksua ja vaikeesti työstettävää. Siks ne leikataan tohtorilla usein pois, jos paiseiden paikka vaan sen sallii. Jos kanelille ilmestyy paiseita, ennuste on usein aika huono :( Paiseet on siis todellakin kivuliaita puppelolle, ja niiden leikkaamisesta toipuminen vie kanilta paljon elämäniloa ja energiaa. Täpsyn pasteurellaepisodia kesti reilut puoli vuotta, joka seki jälkeenpäin vissiin tuntu aivan liian pitkältä ajalta. Meijän mamma on sitä mieltä, että jos paiseet uusiutuu kolmannen kerran, on syytä kaneli päästää suojelusenkeliks. Se on vähintä mitä pikkuiselle löllykälle voi vastapalvelukseks tehä. Vaikka ne onki aina niin rakkaita.

Aika yleistä että pasteurella pukkaa myös silmiin. Oireina tästä on esimerkiks vuotavat silmät, kyynelkanavan ja sidekalvon tulehdukset ja luomien turpoaminen. Hoitona tähän voiraan käyttää silmähuuhtelua, tai sitte antibioottihoitoa ja silmätippoja.

Kun kanelilla on korvatulehdus, sen tasapaino horjuu ja vaik pää voi olla vähä vinossa. Täski on uubertärkeetä, että hoitoon päästään mahollisimman ajoissa käsiks. Mitä aiemmin antibiootti alotetaan, sitä paremmin pää saadaan oikenemaan. Mut jos käy niin, et kanelin pää jää vinoon, mut kamu on muuten kondiksessa, ni se voi jatkaa elämäänsä tääl muiden tyyppien kaa.

Hoito

Pasteurellaa hoidetaan siis aina antibiooteilla. Yleisiä kaneleille käytettyjä antibiootteja on Ditrim (joka tehoaa huonosti hengitystieoireisiin), Baytril ja nyt meikälle, eli Kimblelle kokeiltiin hengitystieoireiden alkaessa Terramyciniä subkutaanisesti. Oraalisesti annetut antibiootit voi alentaa aina vähä yleiskuntoo, koska ne tuhoo meijän massuissa olevaa normaalia bakteerikantaa. Siks subkutaanisesti, eli ihon alle piikitetyt antibiootit on paitsi tehokkaampia mut kaniystävällisempiä. Jos vaan kaksjalkaset uskaltaa pistää! Mä en ainakaan pistäny kampoihin. Tuntuhan se vähä ärsyttävältä ku kylmää meni ihon alle. Hyi.

Mut niin, kerran pasteurellaa sairastanu kaneli ei tuu koskaan parantumaan taudista, vaan se jää taudin kantajaks loppuelämäks. Sen takii tulee muistaa, että on mahdollista tartuttaa muita kaneleita pasteurellaan, tai sit tää tyyppi ite voi sairastuu myöhemmin uudelleen. Eli kerran pasteurellan sairastaneen kanelin kaa tulee tarkkailla erityisen tarkasti noita jutskeleita. Mut älkää ny säikkykö. Nykyään on hyvii tohtoreita ja lääkkeitä, ja pasteurellan kans voi kyl elää. Kantsii pitää mieles, et puppelo, joka on kerran sairastanut pasteurellan, tulee kantaan tätä tyhmäpöpöö koko elämänsä ja voi siis tartuttaa myös kamunsa. Pitää kuitenki muistaa, että suurimmalle osalle kaneleista ei pasteurella saa aikaan mitään oireita!

Ripuli

Vaikka ripuli voi kuulostaa teikäläisten korvaan ohimeneveltä ja palalta kakkua, mut meikäläisille se voi olla pitkään jatkuneena aika traaginen juttu. Nestehukka on vaarana pahassa ripulissa, ja siihen voi heleposti kuolla. Ripulitilantees kantsiiki juottaa kania ruiskulla, jossei muuten sitä tee. Annosteluna voi olla esimerkiks yks desi per kanelikilo, ja tää setti kerran päiväs.

Ummetus tai suolitukos

Kun esimerkiks keväällä tyypit nakkaa turkit pois, ni voi sit osuu kohalle suolitukos siitä karvamäärästä mitä tulee suuhun ku pesee itteensä. Huonolaatunen ruoka tai heinä voi edesauttaa tätä, joten kiinnitä huomiota heinän laatuun. Puppeloita kantsii myös harjata normaalia enemmän. Suolitukoksessa kanelit ei kakkaile, tai kakat on hyvin vähäsiä, ei huvita syyä eikä liikkua ja puppeli on rauhaton, narskuttelee hampaita ja kökkii lootalla ilman kakkatuloksia. Kantsii kuitenki muistaa että samoja oireita voi olla myös muissa sairauksissa; jos puppelo ei syö, myös papanat vähenee. Syömättömyys sen sijaan voi johtua monesta eri syystä.

Hoito

Jos suolitukos huomataan tarpeeks ajois, ni sit on hyvä juttu. Jos ei huomata ajois, ni sit taas on paha juttu. Hoitona yleensä käytetään paraffiiniöljyä. Sitä saa esimerkiks apteekista, mut ei ruokakaupoista ehkä. Annostelu on 1-3ml kerrallaan, maksimissaan 4 kertaa päivässä. Lisäks voi kokeilla antaa ananasmehua, 2ml per kanelikilo. Meitsi sanoiski, et kantsii hankkii jo etukäteen kanikaappiin paraffiiniöljyä, säilykeananasta ja milliruisku. Joskus kakka lakkaa tulemasta aikana, jollon apteekki on kii ja sit on hätä kädessä, enkä puhu nyt kakasta. Meikä ei suosittele katteleen kanin kunnon huononemista kovin kauaa. Meillä on pidetty vuorokautta maksimiaikana, jos kani on silminnähden huonossa kunnossa. Sit on taas kiidetty tohtorille kovaa kyytiä.

Hammaspiikit/muut hammasongelmat

Meikäläisillähän on muuten aika pitkät hampaat, ja ne on tehty kaikkeen kovaan jäystämiseen. Nyt, ku meikäläisistä iso osa asuu sisällä, ni heleposti voi jäädä aateloimatta että tarvitaan jotain nakerreltavaa. Sen takia oiski tärkiää tuua meille vaik jotain koivunoksia häkkiin, et voitais jäystellä niitä. Meijän hampaat voi kasvaa 3mm viikossa, ja saman verran niitten pitäs kuluu. Eikä ne muuten kulu vaan ajattelemalla! Purentavikoihin syynä voi olla, joittenki hönöjen harjottama kaltereiden syönti joka pitkään jatkuneena vääntää hampaat kasvaan väärään suuntaan. Tai sitte joku muu äksidentti. Joillaki puppeloilla on vaan syntyään esimerkiks tasapurenta, eli etuhampaiden reunat osuu toisiinsa. Joillaki on alapurenta, eli alahampaat menee ylähampaitten päälle. Hammasongelmista pääsee jyvälle ihmisolennot yleensä vasta sit, ku ei enää syyä tai sit se näyttää hankalalta. Myös hassu kuolaaminen voi olla merkki hammasongelmista.

Hampaita on mahdollista lyhennellä kotona, mut äippä kait aina on sanonu et ku huomataan ropleemia, ni pitäs eka viiä tohtorille, joka tsekkais tilanteen kauttaaltaan ettei oo mitään sairauksia tai muita ropleemia. Sit se vois opastaa tos hampaittenleikkuussa. Täpsyltä ainaski leikattiin aina koiran kynsisaksilla hamput, ja se oli ihan kiltisti. Mut se oliki puppeloiden eliittiä, et johtuu ehkä siitä.

Loiset ja muut öttiäiset

Loiset ja muut öttiäiset on usein nuorempien kaneleiden vaivana, koska vanhemmalla iällä alkaa kehittymään parempi vastustuskyky. Hyvät elinolosuhteet on estämäs öttiäisiä tarttumasta. Likasissa olosuhteissa öttiäisetki tarttuu paremmin, joten siisti häkki ja ruoka tarjoiltuna puhtaista kipoista on tärkiä juttu!

Iholoiset huomaa yleensä vallattomasta kanelin raapimisesta, tai sit voi olla karvattomia kohtia turkissa. Täski kantsii taas kuskata tohtorille, ku niillä on öttiäiskamera ja ne pystyy riaknosoimaan mikä öttiäinen on kyseessä.

Suolistoloiset on siitä aika ketaleita, että niitei huomaa muutaku vasta sit ku koko suku on muuttanu kanelin roppaan asumaan. Kaneli voi olla aina välillä ruikulilla, karva voi olla huonos kunnos, tai sit kakkelissa voi olla (hyi) maton poikuleita.

Pikkuöttiäiset ei itsessään oo niiiiiin kauhian vakavia, mutta ne heikentää kanelin yleiskuntoo, ja sit voiki tupsahtaa joku toinen sairaus. Eli loiset ja muut öttiäiset tulee aina hoitaa pois. Hoitona yleensä käytetään matolääkkeitä, joiden annostuksen saa tietää tohtorilla käytyään.